Heippa jälleen kerran reissun päältä!
 |
| Kohti Karonin rantaa |
Ajateltiin aloittaa kertomalla kaikenkattavasti jälleen niin iki-ihanasta rajanylityshässäkästä ja korruptoituneista tullivirkailijoista, mutta lukijoita ja itseämme säästääksemme vältämme palaamasta noihin hermoja venyttäviin tunnelmiin sen syvällisemmin. Toteamme tällä kertaa vain seuraavaa: hitaus + tehottomuus + ohjeistuksen puute + värillisillä tarroilla rajaa ylittävien merkkaaminen + tyhjänpäiväinen odottelu ja seisoskelu = puolen päivän pyrähdyksestä kokopäivän urakka. Mainittakoon lisäksi, että Kambodzhan puolella passinleimausjonossa rahaa vastaan olisi päässyt jonon ohi, mutta minkä vuoksi? No tietysti siksi, että olisi päässyt odottamaan vieläkin pidempään Bangkokin minibussin lähtöä! Puuh, vieläkin muistellessa kierrokset alkaa nousta, joten ei tästä sen enempää. Kaiken tämän Kaakkois-Aasiassa vietetyn ajan jälkeen suomalaisen tehokkuusyhteiskunnan ajattelumalli taitaa silti voida meissä aika paksusti :).
 |
| Tapasimme Batmanin paikallisessa ostoskeskuksessa |
Yhden yön välihuilin jälkeen Bangkokissa lähdimme seuraavana iltana yöbussilla kohti Phuketia, jossa ystäväpariskuntamme meitä jo odotti malttamattomina, vai mitä Ari ja Jenny? Phuket on perinteinen, vilkas turistikohde. Vastaavia löytyy muualtakin Kaakkois-Aasiasta ja ihan Välimeren rannikon tuntumasta. Phuketia voi suositella niille, jotka kaipaavat länsimaisia mukavuuksia kevyin thaimaalaisin maustein. Kovin autenttisesta paikasta ei enää ole kyse. Jos matkallaan keskittyy enemmän omaan tekemiseen ja jättää venäläisinvaasion huomiotta, kokemuksesta tulee varmasti miellyttävä. Silti todettakoon, että kyllä Phuketissakin reppureissaaja löytää virikkeitä, jos vain mielikuvitusta riittää. Itse löysimme myös hiljaisempia rantoja ja kauniita paikkoja, kunhan lähtee hieman edemmäs kalaan. Kuitenkin edullisen Kambodzhan jälkeen peruselämisen hinnat tuplaantuivat, joka vähän hirvitti budjettimatkaajaa. Phuketissa taisimme maksaa kahden hengen ilmastoidusta huoneesta Karon-rannan tuntumasta 600 - 800 bahtia (noin 15 - 20 euroa). Saaren sisäosista Phuket Townista olisi varmasti löytänyt edullisemmankin yösijan, mutta silloin olisi ollut enemmän julkisen liikenteen tai oman kulkupelin tarpeessa.
 |
| Kulkupeleistä puheen ollen |
 |
| Tunnelmallista rantaa Phuketista |
 |
| Vähemmän tunnelmallista (mutta hienoa) rantaa |
Phuketissa suhasimme jälleen motskarilla, nautimme Andamaanien meren lämpimistä vesistä ja hiekkarannoista sekä ennen kaikkea erinomaisesta seurasta! Pistimmepä Ennin kansainvälisen ajokortinkin ensi kertaa tällä reissulla koetukselle vuokraamalla porukalla Toyota Vios -pirssin. Kyllähän sitä "väärällä" puolella tietä on ennenkin ajettu!
 |
Rayan rannalla snorklausurakan jälkeen Kuva: Ari Lempinen |
Tämän kertaisen Thaimaa-osion ehdoton helmi oli kuitenkin noin parin tunnin laivamatkan päässä sijaitseva Koh Raya eli Rayan saari kirkkaine vesineen ja hienoine snorklaus- ja sukellusmestoineen. Turismi saarella kehittyy koko ajan. Etenkin saaren pääranta, jonne mantereelta tulevat veneet parkkeeraavat, tuntui päivisin ruuhkaiselta. Syynä tietysti oli mantereen puolelta snorklaamaan tulleet päiväretkeläiset. Saarelta löytyy kuitenkin muutama pienempi ja hiljaisempi ranta, ja iltaisin sai olla aika rauhassa lähes missä vaan.
 |
| Rayan kirkkaat vedet kutsuvat |
 |
Meidän leikkimökki Rayalla Kuva: Ari Lempinen |
 |
| Saaritunnelmaa hiljaisemmalta kivikkoiselta rannalta |
Halvan majoituksen löytäminen Rayalla on hieman hankalaa, sillä monet paikat oli varattava jo mantereen puolelta ja mielellään ennakkoon. Samaten venekyyti saarelle oli varattava ajoissa, sillä reittiliikennettä sinne ei oikeastaan ole. Sukellusfirmat ja resortit hoitivat asiakkaiden kyydityksen, toki melko suolaiseen hintaan. Itse majoituimme saaren keskiosiin (saari oli tosi pieni, eli saaren keskelle käveli molemmilta puolilta viidessä minuutissa) Raya Father Resort -nimiseen bungalowkylään. Saarelta löytyi myös todellista luksusmajoitusta, josta saimme pientä esimakua. Ystäväpariskuntamme nimittäin juhlisti 10-vuotishääpäiväänsä yhdestä saaren hulppeimmista resorteista, ja pääsimme pulahtamaan paikan rannan tuntumassa olevaan altaaseen. Emme siis hiippailleet altaaseen salaa yön pikkutunteina, vaan hyppäsimme julkeasti keskellä kirkasta päivää maksaneiden asiakkaiden sekaan. Voi kuinka luksusresortin miljöö ja "kallis" kloorivesi hivelivätkään meriveden kovettamia vartaloitamme!
 |
| Sukellustukikohta |
 |
| Urhea seikkailija |
 |
| Iloinen sukellusretkikunta |
 |
Kohti syvyyksiä Kuva: Ari Lempinen |
Otettiin tuntumaa paikallisvesiin ensiksi snorklaamalla, ja myöhemmin Vesa ja Ari upposivat laitteet niskassa meren kiehtovaan syleilyyn. Saarella toimii useampikin sukellusfirma, joista yksi on saarella jo pidempään toiminut suomalainen Raya Divers. Pojat käyttivät Raya Diversin palveluita useampaan otteeseen, eikä Enniäkään unohdettu: hän osallistui sukelluspalavereihin ja pääsi samalla kyydillä snorklauspaikoille. Vesa oli suorittanut sukelluslupansa Suomen kylmissä vesissä, ja tämä oli ensimmäinen kerta tropiikin kirkkaissa ja lämpimissä vesissä laitteiden kera. Voi sitä riemua! Korallit olivat kirjavia ja kalat sitäkin kirjavampia. Pinnan alla näkyi kaikenlaista aina merietanoista, leijonakaloista, mustekalasta, merikäärmeestä, pienestä "venkoilijakalasta" ja lepakkokaloista murenoihin. Veden alla olisi voinut kuulemma viihtyä pidempäänkin, mutta rajansa ilmamäärälläkin. Haluamme antaa erikoismaininnan Inkalle (Rayan sukellusohjaaja), joka piti pojista niin hyvää huolta. He tulivat aina ehjinä ja iloisina rantaan, ja meininki oli ammattitaitoista mutta silti leppoisaa. Ja Inkalle tiedoksi, Enni ei ole vielä suorittanut sukelluslupaansa, mutta Indonesiassa hän on lupautunut tekemään vähintään kokeilusukelluksen ellei jopa kurssinkin (= äiti & isä, lähettäkää rahaa :D).
 |
Boxfish aka losserokala (hieno suomennos joltakulta!!) on yksi suosikeistamme Kuva: Ari Lempinen |
 |
Pienikin on kaunista Kuva: Ari Lempinen |
|
 |
Jellonakala Kuva: Ari Lempinen |
 |
Utelias lepakkokala Kuva: Ari Lempinen |
Reilun parin viikon Thaimaan pyrähdyksen jälkeen sanoimme ystävillemme hyvästit ja otimme lennon Singaporen kautta Filippiinien pääkaupunkiin Manilaan.
 |
| Näihin kuviin, näihin tunnelmiin |
Lopuksi vielä erikoiskiitokset Arille ja Jennylle sekä tietysti Raya Diversin porukalle. Olitte mainio osa Thaimaan taivaltamme!
Scubadiving, kyl kelpaisi kokkeilla! Mainoita kuvia jälleen taas! Monesta kuvista vois tehdä hyviä digimaalauksia! Viikset sitten lähtivät! :P
VastaaPoista